Läheisriippuva ihminen takertuu toiseen ihmiseen, jolle hän sälyttää vastuun onnellisuudestaan. Toipuminen vaatii itsetutkiskelua.
LÄHEISRIIPPUVUUS on monisyinen riippuvuusvyyhti. Sen ydintä kuvaa, että valta määritellä, onko itse turvassa ja hyväksytty, on ikään kuin annettu toiselle ihmiselle.
Läheisriippuvassa suhteessa on usein on kaksi ihmistä, joiden säröt osuvat kipeästi yhteen. Toinen oikeuttaa, toinen alistuu. Toinen menee impulssiensa mukana, toinen kontrolloi. Toinen kantaa vastuuta liikaakin ja toisen olisi syytä kantaa vastuuta enemmän – alkaen omasta itsestään. Esimerkit ovat mustavalkoisia, mutta ehkä niistä saa käsityksen, että suhteen kummallakin osapuolella on osuutensa tilanteessa.
Läheisriippuva usein odottaa ja odottaa, että kumppani muuttuisi. Ottaisi viimein vastuun. Viimein raitistuisi. Viimein käsittelisi menneisyyden mörköjä. Että itse saisi viimein suhteessa sitä, mitä kaipaa.
Läheisriippuva usein odottaa ja odottaa, että kumppani muuttuisi. Ottaisi viimein vastuun. Viimein käsittelisi menneisyyden mörköjä.
Läheisriippuva kaipaa usein pohjimmiltaan turvaa, ihmistä, jonka kanssa saisi itse kenties korvattua omia lapsuuden vaille jäämisiään. Läheisriippuva on alitajuisesti jäänyt kiinni ajatukseen, että turvaa ja läheisyyttä olisi tarjolla, kunhan toinen vain muuttuu.
Läheisriippuva ei näe, että lähes aina se johon riippuvuus kohdistuu, on usein kykenemätön tasavertaiseen ja aikuiseen suhteeseen. Syynä voi olla, että läheisriippuvuuden kohde on itse riippuvainen. Hänellä on ehkä mielenterveyden ongelmia tai hän on jollain muulla tavalla jäänyt kypsymättä turvalliseksi aikuiseksi. Jos toimintaa ohjaa kapinoiva haavoittunut lapsi, se lapsi ei pysty tarjoamaan toiselle turvallista, tasavertaista suhdetta.
Läheisriippuvassa suhteessa on usein kaksi aikuista lasta.
Läheisriippuvassa suhteessa on usein kaksi aikuista lasta. Hyvin usein toiseen projisoidaan myös oma vanhempi. Silloin kumppanista etsii sitä mitä ei ole saanut vanhemmalta.
Läheisriippuvuus ei koske vain alkoholista riippuvaisia ja heidän puolisojaan. Se voi koskettaa myös korkeasti koulutettuja, älykkäitä ja elämässä hyvin kiinni olevia ihmisiä. Sillä ei ole mitään tekemistä tyhmyyden kanssa.
KUN SYVÄT ALITAJUISET VOIMAT ovat käynnissä, jää viisastelu sikseen. Sanotaan, että ihminen toistaa lähes pakonomaisesti tekojaan, kunnes on valmis katsomaan niiden tarjoamia oppeja. Tämä vie usein oman aikansa.
Läheisriippuvuudesta toipuminen on pitkä ja kiperä tie, kuten toipuminen mistä hyvänsä riippuvuudesta. Toipumisesta tekee haastavaa, että toinen ihminen on usein itselle hyvin rakas.
On oleellista kysyä, mitä en huomaa, kun keskityn toisen elämään tai toipumiseen. Toipumisessa oleellista on kääntää katse itseen.
Läheisriippuvuus vie paljon aikaa, energiaa ja elämänvoimaa. Se estää läheisriippuvaa näkemästä itseään. On oleellista kysyä, mitä minä en huomaa, kun keskityn niin toisen elämään tai toipumiseen. Läheisriippuvan toipumisessa oleellista on kääntää katse itseen. Kuka minä olen, ihan itsenäni?
Läheisriippuvaa ohjaa kipeä ehdollistuma, että turvallisuuden tunne on kiinni toisessa ihmisessä. Siksi myös toipumisessa on tärkeää alkaa löytää turvaa elämästä ja tasavertaisista ihmissuhteista. Se kestää eikä luultavasti tapahdu ilman vieroitusoireita. Itkultakaan ei luultavasti vältytä.
LÄHES AINA läheisriippuvuuden kohteella on todellisia ongelmia. Hänen on itse kohdattava ongelmansa, eikä kukaan muu voi tehdä sitä hänen puolestaan. Läheisriippuvan on kohtuullista odottaa, että myös toinen ottaa toipumisestaan itse vastuuta, oli kyse sitten alkoholiongelmista, työnarkomaniasta, mielenterveyden ongelmasta tai mistä hyvänsä.
Vaikka riippuvuuksista toipumisesta on tänä päivänä paljon tietoa, toipuminen ei tapahdu tietämällä. Se tapahtuu läpi elämällä, kokemalla ja kompuroimallakin. Toipuminen on prosessi, jossa on kerroksia, vaiheita, levähdyskohtia ja suvantovaiheita. Varmaa on kuitenkin, että eheytyminen on hidasta. Läheisriippuvat tavat ajatella, reagoida ja tuntea ovat syntyneet ja juurtuneet vuosien saatossa, joten on selvää, etteivät ne katoa hetkessä.
Läheisriippuvan suhteen tuntomerkit
epätasa-arvoinen valta-asema taloudellisesti, emotionaalisesti, seksuaalisesti tms.
toinen odottaa toisen muuttumista ja yrittää saada toista ”paranemaan”
läheisriippuva on kiinnostuneempi riippuvuuden kohteen elämästä kuin omastaan
ahdistuksen, avuttomuuden ja jumissa olon tunteet
rajattomuus: läheisriippuva ei ilmaise rajojaan tai niitä ylitetään ilmaisusta huolimatta
tunne yksinäisyydestä ja kaipuu, että toinen viimein näkisi, miten paljon läheisriippuva tekee
omien menojen sääteleminen riippuvuuden kohteen mukaan
jatkuva tarkkailu: millainen tunnetila riippuvuuden kohteella on? Onko se uhaksi?
univaikeudet, heräily, painajaiset
Miten lähteä toipumaan läheisriippuvuudesta?
Riippuvuuksista eheytyminen on aina monisyistä. Jokainen on yksilö, mutta koska riippuvuuksilla on paljon yhteistä, on tiettyjä suuntaviittoja, joiden seuraaminen on hyödyllistä.
1. Opi tuntemaan, miten juuri sinun riippuvuutesi oireilee. Mitä se saa sinut tekemään? Mitä se saa sinut välttämään? Kun opit tuntemaan, miten riippuvuus sinulla oireilee, voit nimetä tämän osan läheisriippuvuudeksi. Se et ole sinä. Nimeämällä on mahdollista löytää etäisyyttä riippuvuuteen. Kun läheisriippuvuus kuiskii korviisi, et ole omassa voimassasi. Siinä ei ole mitään hävettävää tai tuomittavaa. Usein niin läheisriippuva kuin riippuvuuden kohde tietävät, että oma toiminta ei ole hyväksi. Tämän kohdan tarkoitus on lisätä tietoisuutta omasta toiminnasta ilman tuomitsemista.
2. Tunnista taustalla olevia pelkoja ja kipeitä ajatuksia. Sanotaan, että eheytymisen tiellä ensimmäiset vastaan tulevat asiat ovat esteet. Mitä on minun ja toipumiseni välissä? Itselläni syitä ovat olleet muiden muassa muutoksen pelko, pelko suhteen päättymisestä, pelko yksin selviämisestä ja pelko lasten selviämisestä. Esteitä ja pelkoja olisi tärkeää saada käsitellä jonkun turvallisen ja tilanteessa ulkopuolisen ihmisen kanssa. Hän voi hyväksyen tunteesi ja ajatuksesi auttaa sinua käsittelemään pelkojasi puskematta tai painostamatta. Nämä pelot ja ajatukset ovat usein syntyneet joistain aiemmista kipeistä kokemuksista.
3. Tutki elämänhistoriaasi: mistä tämä malli on saanut alkunsa? Mitä olet jäänyt vaille? Suosittelen kirjoittamaan läpi ihmissuhdehistoriaasi ja tutustumaan syvemmin siihen, millainen suhde sinulla oli vanhempiesi kanssa. Saitko olla lapsi vai otitko aikuisen roolin liian aikaisin? Jos esimerkiksi toinen vanhemmista on itse emotionaalisesti kypsymätön, lapsi voi aistia, ettei hänen kanssaan ole tunnetasolla turvallista. Näin lapselle voi syntyä fantasia vanhemman ”korjaamisesta”, jotta vanhempi voisi tulevaisuudessa tarjota sitä mitä lapsi kaipaa. Tällaiset fantasiat ovat tyypillisiä lapsen selviytymiselle, mutta ne jatkuvat helposti aikuisuudessakin, sillä alitajunta koettaa ikään kuin ratkaista jotain kesken jäänyttä. Mitä olisit lapsena kaivannut? Miten opit selviytymään?
4. Aseta reunaehdot suhteelle. Jos olet läheisriippuvassa suhteessa, on oletettavaa, että suhteessa on jonkinlaista valtapeliä. Läheisriippuva on usein se, joka on altavastaajan asemassa. Tämä valtapeli on kuormittavaa, kuten myös toistuvat ja helposti kroonistuvat pettymykset. Läheisriippuva ei halua olla hankala eikä vaatia. Toista ei voi kontrolloida, mutta jos haluaa itse tervehtyä, suhteessakin täytyy tapahtua muutos. Reunaehtojen tarkoitus ei ole kahlita vaan tuoda turvaa toipumiseen. Reunaehdot suhteen jatkamiselle voivat olla esimerkiksi hakeutuminen pariterapiaan tai alkoholin jääminen pois elämästä. Jos reunaehtoihin ei suostuta, täytyy olla itselleen rehellinen: jaksanko enää, jos muutosta ei tapahdu?
5. Vahvista psykologista turvaa. Läheisriippuvuus viestittää, että turva tulee toisesta ihmisestä. Tämä on paradoksaalista, sillä se ihminen, josta turvaa hakee, on usein kaikkea muuta kuin turvallinen. Tällöin on usein aktivoitunut projisio omasta vanhemmasta: puolisolta kaipaa sitä mitä olisi omalta vanhemmalta tarvinnut. Psykologisen turvallisuuden alueella on silloin usein vaille jäämisiä.
6. Kiinnostu omasta elämästäsi. Vahvista omaa identiteettiäsi. Tämä voi olla aluksi vaikeaa ja pelottavaakin. Läheisriippuva on niin tottunut näkemään, mitä toinen tarvitsee ja tuntee, ettei hän enää näe itseään. Ehkä oma identiteetti on niin sotkeutunut toiseen, ettei enää ole omaa tervettä erillistä elämää. Tutustu itseesi, siihen mikä on sinulle tärkeää ja arvokasta, riippumatta siitä oletko suhteessa vai et. Millainen elämä on sinulle merkityksellistä ja hyvää? Jos vastaus on ”en tiedä”, uskalla alkaa ottaa siitä selvää.
7. Kaikki edellä mainitut kohdat ovat isoja harjoituksia. Älä anna askelten suuruuden olla esteenä sille, ettet lähtisi harjoittelemaan. Ole itsellesi armollinen, saat olla hukassa. Saat etsiä, saat harjoitella. Toipumiseen kannattaa suhtautua pitkäjänteisesti, ja se on viisasta nähdä vuosien matkana.
Teksti: Eevi Minkkinen
Artikkeli on julkaistu Tiimi-lehdessä 1/2020. Eevi Minkkinen on itsetuntemusohjaaja ja kouluttaja, jolla on omakohtainen kokemus läheisriippuvuudesta. Päihdelinkissä on julkaistu Eevi Minkkisen työkirja läheisriippuvuudesta toipumisen tueksi.
Artikkelin lähde: A -klinikka säätiö
Comentários