Rahapeliautomaatit ja uhkapelit Suomessa

​

Suomi on yksi Euroopan johtavista maista, jossa rahapeleihin käytetään paljon rahaa. Suurin osa pelaajista onnistuu hallitsemaan omaa peliharrastustaan, mutta osa silti kärsii eriasteisista taloudellisista, sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista.  Rahapelaamiseen liittyvät haitat koskevat jopa satojatuhansia suomalaisia. Vastuullinen rahapelipolitiikka, ennaltaehkäisy sekä tuki- ja hoitopalvelut voivat auttaa vähentämään negatiivisia seurauksia pelaamisesta. Arpajaislain 52 §:n mukaan, arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia haittoja on seurattava ja tutkittava. Haittojen seurannasta ja tutkimuksesta, rahapelien toimeenpanoon liittyvien haittojen arvioinnista sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimeenpanee tehtävää sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaisesti.

​

Väestötutkimuksen (Gambling of Finns 2019) mukaan noin 78% 15-74-vuotiaista suomalaisista on pelannut jonkinlaista rahapeliä viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 29% oli pelannut rahapelejä kerran viikossa tai useammin. Suosituimpia pelejä ovat lotto, arpajaiset ja peliautomaatit. Vuonna 2019, vastaajista 36% on pelannut verkossa viimeisten 12 kuukauden aikana, mutta merkittävä osa peleistä pelataan edelleen "offline-tilassa." Miehet pelaavat useammin kuin naiset: edellisenä vuonna 75% pelaajista olivat naisia ja 82% miehiä. Rahapelaaminen on yleisintä 25-44-vuotiaiden ikäryhmässä. Alaikäisten pelaaminen on vähentynyt, kun rahapelien ikärajaa nostettiin vuosina 2010 ja 2011, mutta alaikäisten pelaajien osuus ei muuttunut vuodesta 2015 vuoteen 2019. Vastaava osuus vuonna 2019 oli 31%. Tämä johtuu suurelta osin raaputusarvoista. Suurin osa rahapelituloista kerätään pieneltä pelaajamäärältä. 

​

Veikkauksen mukaan suomalaiset ovat menettäneet 1,69 miljardia euroa rahapeleihin vuonna 2019. Rahapelitutkimuksen 2019 mukaan noin 2,5% pelaajista maksoi puolet kaikista rahapelivoitoista valtion kassaan. Tutkimuksen mukaan yhteensä 2 917 000 Suomessa asuvaa ihmistä pelasi uhkapelejä, ja heistä 72 000 sijoitti puolet koko Veikkauksen voittopotista vuonna 2019. Valtaosa rahapelituloista tulee joka viikko ongelmapelaajilta sekä matalan sosiaalisen ja taloudellisen aseman pelaajilta.  Pienituloiset käyttävät enemmän rahaa rahapeleihin kuin hyvätuloiset. Alhainen koulutustaso, työttömyys, huono terveydentila sekä runsas päihteiden käyttö ovat suoranaisesti yhteydessä rahapelaamisen määrään.

​

​

Rahapelaamisesta on haittaa sekä yksilölle että sen läheisille ja yhteiskunnalle

Useimmat ihmiset pitävät rahapelaamista harmittomana, mutta joidenkin on taas vaikeaa hallita pelaamistaan. Ongelmat rahapelaamisessa ovat erilaisia: viivästyneet laskujen maksut, vakavat terveysongelmat, taloudelliset onglemat, huonot ihmisten väliset suhteet sekä lisääntynyt rikollisuus. Rahapeliongelmat myös heijastuvat peliongelmallisesta ympäristöön sekä yhteiskuntaan. Väestötutkimuksen (Gambling of Finns 2019) mukaan noin 11% väestöstä eli 397 000 ihmistä ovat pelanneet rahapelejä riskitasolla. Väestöstä, 3% eli 112 000 ihmisellä, oli joskus peliongelma. Näistä 1,4% eli noin 52 000 henkilöllä todettiin olevan peliriippuvuus. Lue alkuperäinen artikkeli tästä.

Tämän sivun alta löydät erilaisia artikkeleita sekä hyödyllisiä materiaaleja peliriippuvuudesta. Ne ovat jaettu seuraaviin kategorioihin:

​

• Hyödylliset materiaalit

• Webinaari- ja podcast- tallenteet

• Infopankki

​